Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
2526272829301
2345678
9101112131415
16171819202122
23242526272829
303112345

RSS

 OJASSA VAI ALLIKOSSA?
15.10.2017 20:22

1960–1980-lukujen ojitushuumassa ojitettiin noin miljoona hehtaaria suota, siis suurin piirtein Uudenmaan pinta-alan verran. Metsä ei alkanut kuivattamisesta huolimatta koskaan kasvaa, mutta ojittaminen tuhosi ja uhanalaisti suoekosysteemit ja pilasi vesiä. Se on metsätalouden kaapuun puettu miljoonan hehtaarin ekokatastrofi. Kokonaisuudessaan suota kuokittiin pikkuista vaille pirun iso määrä. Jos metsäojitettu viiden miljoonan hehtaarin suoalue ”maakunnallistetaan”, se on melkein yhtä suuri kuin Oulun ja Kainuun maakunnat yhteensä, kuudennes koko Suomen pinta-alasta. Ja ajatella, kolmannes maailman kaikista metsäojista on kaivettu Suomeen. Pari sataa kansallisvaltiota, joukossa isot sotkupossut Venäjä, Yhdysvallat ja Kiinakaan, ei pärjää pienelle ja sisukkaalle kansalle, jonka rakkain eepos alkaa sattuvasti lauseella: "Alussa olivat suo, kuokka – ja Jussi." Aiemmin luultiin, että ojitusten ravinnepäästöt vähenevät radikaalisti kun kymmenen vuotta ojittamisesta on kulunut. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoiden mukaan asia onkin päinvastoin. Sanotaan, että vaurastuimme kovalla työllä, mutta yhtä lailla vaurastuimme velalla, jonka myönsi pakon edessä suomalainen luonto. Metsistä, soilta ja vesistä otettiin kansakunnan tarpeisiin enemmän kuin se kesti. Yksi suurista luotonantajista makaa korpiemme alavissa paikoissa, jossa ennen asteli arvokas kurki ja päkätti ponteva riekko. Aikooko suomalainen tosiaan jättää miljoonan hehtaarin velkansa maksamatta?

-Ihan hyvä tietää, mutta toisaalta olisi mukavampi olla, jos ei tietäisi. Sillä tosiasia on, että ojitusta tuetaan valtion (eli palkansaajien) varoilla edelleen. Eikä asiaan ole tulossa minkäänlaista muutosta, ei tämän, eikä seuraavankaan hallituksen aikana. Ne samat pääomapiirit, jotka lakki kädessä vannovat isänmaan hyväksi tehtävää työtä, tuhoavat isänmaata rahapussinsa täyttämiseksi silmää räpäyttämättä. Vaan tekisipä jotain vastaavaa kelan päivärahalla oleva, johan nousisi huuto ja meteli. No, eihän päivärahan saajien joukossa ole sellaisia, joilla olisi mitään mahdollisuutta moiseen tuhoamiseen, mutta paljon pienemmälläkin vahingonteolla he saisivat jo vallanpitäjien persettä nuolevat rahoittamat meediot kiihottamaan kansaa lynkkausmielialalle. Vaan onhan se hyvä, että meidän sukupolvemme eliitti voi hyvin, vaikka se tuhoaakin lastemme elinmahdollisuuksia. Kyllä se meille riittää ja olemme tyytyväisiä. Vai olemmeko sittenkään? Hyi minua, mitäs hulluja minä menen kyselemään.

Pitänee vähän mainostaa, että olen päässyt taas kulttuuriharrastusten pariin. Siis talkoiltuani kesän oopperassa ja alkusyksyn teatterissa. Mutta kävin katsomassa TTT:n Luulosairaan. Epäilytti vähän mennä, kun minulla on hypokondria, mutta kestin sen kuitenkin. En ole nähnyt Molieren alkuperäistekstiä (tai siis sen suomennosta), mutta tuntui, että näytelmää oli muokattu nykyajalle sopivammaksi. Oli siinä edelleen hauskuutta, juu. Etenkin Auvo Vihro ja Miia Selin tekivät erinomaiset suoritukset, mutta jotenkin… Niin ja sitten TT:ssä oli Katoava maa. Näytelmä kertoo vanhenevan ihmisen heikentyvän realiteettitajun etenemisestä. Avioparina loistivat Esko Roine ja Ritva Jalonen. Lavasteita ei tarvittu, näyttelijät ja näytelmä puhuttelivat. Siitä on päivälleen 202 vuotta, kun herra nimeltä Napoléon Bonaparte muutti Saint Helenan saarelle. Kerrotaan, ettei hän tehnyt sitä palavasta halustaan, vaan hieman jopa vastentahtoisesti. Rauni Luoma oli oikealta nimeltään Heta Niskavuori, myöhemmin Harjula. Vuonna 1943 Luoma sai johtajakseen Eino Salmelaisen, jolle hän muistelmissaan kertoo olevansa kiitollisuudenvelassa kaikesta, mitä näyttelijänä osaa. Raunin syntymästä on 106 vuotta ja vanajakin hän on ollut jo pari vuosikymmentä. Virpi Hämeen-Anttila, joka täyttää tänään 59 vuotta on yksi harvoista suomalaisista älyköistä. Virpi on kirjoittanut ja suomentanut kirjoja. Olipa hän jonain vuonna vuoden tieteentekijäkin. Siiri Nordin puolestaan on laulanut ja ollut ihan nätti. Hän laulaa vieläkin ja on nyt 37 vuoden ikäinen. Otetaan Raunille, Virpille ja Siirille! 

Olisikohan huomenna paremmin?

Jos yksi pettää ja toinen jättää niin kolmas ystävä on

vaan muista, hän kyyneliisi täysin viaton

jos käännät selkäsi kolmannelle ei neljäs tulekaan

 

on paha olla yksinään, sen tulet tuntemaan

 

siis tartu käteen kolmannen, hän ystäväsi on

on hällä silmät lämpimät ja sydän peloton

ja huomenna on paremmin, siis jaksa siihen asti

ja rakkaudesta puhu hiljaa, puhu varovasti

 

Jos yksi pettää ja toinen jättää niin kolmas ystävä on

vaan muista, hän kyyneliisi täysin viaton

on turha kostaa ja kaunaa kantaa, on turha valittaa

on turha katsella taivaanrantaa ja tuskaa kasvattaa

 

siis tartu käteen kolmannen, hän ystäväsi on

on hällä silmät lämpimät ja sydän peloton

voit ilon löytää nukkumasta suolaheinän alta

ja ruoho uusi nousta alkaa aina matalalta

 

Jos yksi pettää ja toinen jättää niin kolmas ystävä on

vaan muista, hän kyyneliisi täysin viaton

pian päivä vaihtuu ja murhe taittuu, tutuksi vieras käy

et enää kerro tähdistä jos tähtiä ei näy

 

siis tartu käteen kolmannen, hän ystäväsi on

on hällä silmät lämpimät ja sydän peloton

ja kolmas jos on mennyt pois, on vuoro neljännen

ja kenties, yhä lähemmältä tuntuu ihminen





Kommentti

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivut

Roskapostisuojaus: Paljonko on neljä plus kahdeksan?
(Pakollinen, Vastaa numeroin)



Kommentit

Kaipaamme siis aikaa jolloin oli suo, kuokka ja Jussi:)

- Irja - 29.10.2017 21:27
  https://mustaleski.blogspot.fi/





Kommentoi


©2019 layout210 - suntuubi.com