Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
2526272829301
2345678
9101112131415
16171819202122
23242526272829
303112345

RSS

 PÄÄ SELVÄNÄ?
20.10.2017 22:10

Suomen valtio selvittää mahdollisuutta viedä viinaa valmistava valtionyhtiö Altia Helsingin pörssiin, valtioneuvosto tiedotti tiistaina. Valtioneuvoston mukaan tämä tarkoittaisi käytännössä Altian omistuspohjan laajentamista ja valtion omistusosuuden pienentämistä nykyisestä. Altia on nykyisin kokonaan valtion omistama yhtiö, joka valmistaa muun muassa Koskenkorvaa. Muita Altian omia brändejä ovat muun muassa Blossa, Chill Out, Jaloviina, Valhalla, O.P. Anderson, Renault, Larsen ja Xanté. Altia myös tuo maahan väkeviä alkoholijuomia ja viinejä. Vientiä sillä on noin 30 maahan. Altian liiketulos on kasvanut viime vuoden 46 miljoonan euron voitolliseen tulokseen.

-Kansa on aina huonoinakin aikoina turvautunut viinaan. Silloinkin, kun leipä on ollut tiukilla, on mieli palanut alkoholijuoman hankkimiseen. Niinpä valtio on monessa suuressa hädässä pelastautunut viinanmyynnin ansiosta. Toki varsinainen viinan myynti on eri yhtiöllä, mutta voisi pitää oikein hyvänä tuottona, jos firman liikevoitto on 13 prosenttia liikevaihdosta. Mikä mahtaa olla se sijoitus, josta valtio voisi saada paremman tuoton? Lisäksi varmalla pohjalla. Tottakai suurpääomaa kiinnostaa moista tulosta tekevä yhtiö, mutta haluavatko omistajat (veronmaksajat) todella luopua taas kerran hyvin tuottavasta laitoksesta? Vai haluaako eliitti noudattaa jonkun muun tahon kuin kansalaisten tahtoa? Jos haluaa, niin kenen? Nyt myydään viinan tulot, seuraavaksi luultavasti veden? Kenen pussiin oikein pelataan? Minä vain kysyn.

Joillakin ihmisillä menee menestys päähän – jopa näyttävämmin kuin viina. Eräs höpertelijäksi muuttunut on entinen etevä tieteentekijä Esko Valtaoja, joka on ryhtynyt saarnaamaan rajattoman ahneuden ikuista onnea. Hän väittää, ettei ideologiat tuo mitään hyvää, mutta saarnaa kasvuhyvinvoinnin ideologiaa. Sitä, jota nimitetään kapitalismin ideologiaksi, nykyisellään puhutaan myös uusliberalismista. Helpon tuntuisesti toimittaja Pasi Toiviainen repi yksi kerralla riekaleiksi Esko puumerkit. Jugoslavian partisaanit valloittivat Jugoslavian pääkaupungin Belgradin. Me olimme silloin jo lyöneet neuvostojoukot, mutta silti tappio oli entisen liittolaisemme. Aikaa tuosta on kulunut tasan 73 vuotta. Antti Hyry rakensi uunia ja sai Finlandia- palkinnon. Antti oli näitä erinomaisia insinööritaustaisia kirjailijoita, jonka tekstittely loppui tyysti viime vuonna. Tänään hän olisi täyttänyt 86. Markku Into puolestaan runoilee yhä innokkaastikin. Aiemmin Markku oli myös kirjastonhoitaja. Nyt hän on 72-vuotias. Susanna Haavisto on päässyt kunnioitettavaan 60 vuoden ikään ihan noin vain laulellen ja näytellen. Otetaan nyt sitten Antille, Markulle ja Susannalle!

Siitä puhe, mistä puhe:

Kaks kisälliä kulki

maantiellä laulellen,

ja laulussa toi julki ylevän aattehen:

 

Jos kaikki Suomen järvet

viinaksi muuttuisi,

niin eikös meidän poikain

elellä kelpaisi?

 

Rannalle Viinajärven

majamme laadittais

Sen sulolainehilla

öin päivin soudettais

 

Ja me ryypättäisiin viinaa,

viinassa uitaisiin

ja eikös sitä voisi

verrata Edeniin?

 

Jos viimein parannusta

ei saatais krapulaan

niin helmaan Viinajärven

loikattais kuolemaan

 

Me ryypättäis vain viinaa,

viinassa kroolattais.

Ja haastettaisiin kiinaa

ja taasen skoolattais!


Kommentoi



 OJASSA VAI ALLIKOSSA?
15.10.2017 20:22

1960–1980-lukujen ojitushuumassa ojitettiin noin miljoona hehtaaria suota, siis suurin piirtein Uudenmaan pinta-alan verran. Metsä ei alkanut kuivattamisesta huolimatta koskaan kasvaa, mutta ojittaminen tuhosi ja uhanalaisti suoekosysteemit ja pilasi vesiä. Se on metsätalouden kaapuun puettu miljoonan hehtaarin ekokatastrofi. Kokonaisuudessaan suota kuokittiin pikkuista vaille pirun iso määrä. Jos metsäojitettu viiden miljoonan hehtaarin suoalue ”maakunnallistetaan”, se on melkein yhtä suuri kuin Oulun ja Kainuun maakunnat yhteensä, kuudennes koko Suomen pinta-alasta. Ja ajatella, kolmannes maailman kaikista metsäojista on kaivettu Suomeen. Pari sataa kansallisvaltiota, joukossa isot sotkupossut Venäjä, Yhdysvallat ja Kiinakaan, ei pärjää pienelle ja sisukkaalle kansalle, jonka rakkain eepos alkaa sattuvasti lauseella: "Alussa olivat suo, kuokka – ja Jussi." Aiemmin luultiin, että ojitusten ravinnepäästöt vähenevät radikaalisti kun kymmenen vuotta ojittamisesta on kulunut. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoiden mukaan asia onkin päinvastoin. Sanotaan, että vaurastuimme kovalla työllä, mutta yhtä lailla vaurastuimme velalla, jonka myönsi pakon edessä suomalainen luonto. Metsistä, soilta ja vesistä otettiin kansakunnan tarpeisiin enemmän kuin se kesti. Yksi suurista luotonantajista makaa korpiemme alavissa paikoissa, jossa ennen asteli arvokas kurki ja päkätti ponteva riekko. Aikooko suomalainen tosiaan jättää miljoonan hehtaarin velkansa maksamatta?

-Ihan hyvä tietää, mutta toisaalta olisi mukavampi olla, jos ei tietäisi. Sillä tosiasia on, että ojitusta tuetaan valtion (eli palkansaajien) varoilla edelleen. Eikä asiaan ole tulossa minkäänlaista muutosta, ei tämän, eikä seuraavankaan hallituksen aikana. Ne samat pääomapiirit, jotka lakki kädessä vannovat isänmaan hyväksi tehtävää työtä, tuhoavat isänmaata rahapussinsa täyttämiseksi silmää räpäyttämättä. Vaan tekisipä jotain vastaavaa kelan päivärahalla oleva, johan nousisi huuto ja meteli. No, eihän päivärahan saajien joukossa ole sellaisia, joilla olisi mitään mahdollisuutta moiseen tuhoamiseen, mutta paljon pienemmälläkin vahingonteolla he saisivat jo vallanpitäjien persettä nuolevat rahoittamat meediot kiihottamaan kansaa lynkkausmielialalle. Vaan onhan se hyvä, että meidän sukupolvemme eliitti voi hyvin, vaikka se tuhoaakin lastemme elinmahdollisuuksia. Kyllä se meille riittää ja olemme tyytyväisiä. Vai olemmeko sittenkään? Hyi minua, mitäs hulluja minä menen kyselemään.

Pitänee vähän mainostaa, että olen päässyt taas kulttuuriharrastusten pariin. Siis talkoiltuani kesän oopperassa ja alkusyksyn teatterissa. Mutta kävin katsomassa TTT:n Luulosairaan. Epäilytti vähän mennä, kun minulla on hypokondria, mutta kestin sen kuitenkin. En ole nähnyt Molieren alkuperäistekstiä (tai siis sen suomennosta), mutta tuntui, että näytelmää oli muokattu nykyajalle sopivammaksi. Oli siinä edelleen hauskuutta, juu. Etenkin Auvo Vihro ja Miia Selin tekivät erinomaiset suoritukset, mutta jotenkin… Niin ja sitten TT:ssä oli Katoava maa. Näytelmä kertoo vanhenevan ihmisen heikentyvän realiteettitajun etenemisestä. Avioparina loistivat Esko Roine ja Ritva Jalonen. Lavasteita ei tarvittu, näyttelijät ja näytelmä puhuttelivat. Siitä on päivälleen 202 vuotta, kun herra nimeltä Napoléon Bonaparte muutti Saint Helenan saarelle. Kerrotaan, ettei hän tehnyt sitä palavasta halustaan, vaan hieman jopa vastentahtoisesti. Rauni Luoma oli oikealta nimeltään Heta Niskavuori, myöhemmin Harjula. Vuonna 1943 Luoma sai johtajakseen Eino Salmelaisen, jolle hän muistelmissaan kertoo olevansa kiitollisuudenvelassa kaikesta, mitä näyttelijänä osaa. Raunin syntymästä on 106 vuotta ja vanajakin hän on ollut jo pari vuosikymmentä. Virpi Hämeen-Anttila, joka täyttää tänään 59 vuotta on yksi harvoista suomalaisista älyköistä. Virpi on kirjoittanut ja suomentanut kirjoja. Olipa hän jonain vuonna vuoden tieteentekijäkin. Siiri Nordin puolestaan on laulanut ja ollut ihan nätti. Hän laulaa vieläkin ja on nyt 37 vuoden ikäinen. Otetaan Raunille, Virpille ja Siirille! 

Olisikohan huomenna paremmin?

Jos yksi pettää ja toinen jättää niin kolmas ystävä on

vaan muista, hän kyyneliisi täysin viaton

jos käännät selkäsi kolmannelle ei neljäs tulekaan

 

on paha olla yksinään, sen tulet tuntemaan

 

siis tartu käteen kolmannen, hän ystäväsi on

on hällä silmät lämpimät ja sydän peloton

ja huomenna on paremmin, siis jaksa siihen asti

ja rakkaudesta puhu hiljaa, puhu varovasti

 

Jos yksi pettää ja toinen jättää niin kolmas ystävä on

vaan muista, hän kyyneliisi täysin viaton

on turha kostaa ja kaunaa kantaa, on turha valittaa

on turha katsella taivaanrantaa ja tuskaa kasvattaa

 

siis tartu käteen kolmannen, hän ystäväsi on

on hällä silmät lämpimät ja sydän peloton

voit ilon löytää nukkumasta suolaheinän alta

ja ruoho uusi nousta alkaa aina matalalta

 

Jos yksi pettää ja toinen jättää niin kolmas ystävä on

vaan muista, hän kyyneliisi täysin viaton

pian päivä vaihtuu ja murhe taittuu, tutuksi vieras käy

et enää kerro tähdistä jos tähtiä ei näy

 

siis tartu käteen kolmannen, hän ystäväsi on

on hällä silmät lämpimät ja sydän peloton

ja kolmas jos on mennyt pois, on vuoro neljännen

ja kenties, yhä lähemmältä tuntuu ihminen


Kommentoi



 TOISTANPA ITSEÄNI (EKA KERRAN?)
13.10.2017 22:15

Suomessa 1990-luvun puolivälistä lähtien harjoitettu vero- ja sosiaalipolitiikka on perustunut kolme vuosikymmentä sitten muotiin tulleeseen talousteoriaan. Sen mukaan talous kasvaa nopeammin, jos markkinoilla syntyviä tuloeroja ei pyritä kaventamaan verotuksen ja tulonsiirtojen avulla. Tutkimustulosten valossa tasainen tulonjako näyttää kuitenkin olevan hyvän talouskehityksen edellytys. Maailmanpankista ja muista kansainvälisistä järjestöistä on tullut jatkuvasti uutta tutkimusta, jonka mukaan tuloerojen kasvu on vahingollista talouden kehitykselle. Jostain syystä tämä ei ole mennyt Suomessa perille. Valtiovarainministeri julisti elokuussa, että korkea veroaste ja hyvinvointi eivät kuulu yhteen. Tosiasia on pikemminkin se, että mitä kehittymättömämpi maa sitä kevyempi verotus ja päinvastoin. Suomessa 1990-luvun luvun jälkeen toteutetut verouudistukset ovat olleet varsinainen värisuora kaikkein rikkaimmille. Pääomaverotusta on kevennetty, omaisuusverosta on luovuttu, perintö- sekä lahjaveroa alennettu ja niin edespäin. Suomen verojärjestelmän suurin epäkohta on vuonna 1993 toteutettu verouudistus. Sen jälkeen pääomatuloja ja pääomatuloiksi muunnettuja ansiotuloja on verotettu työtuloja kevyemmin, minkä tuloksena kaikkein rikkaimmat ovat karanneet omaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestämättömällä pohjalla olevaan ylikulutustodellisuuteensa. Ruotsi on pärjännyt Suomea paremmin ennen kaikkea siksi, että siellä talouden pyörät on pidetty vauhdissa kompensoimalla eurokriisin supistamaa vientikysyntää kotimarkkinoiden kysyntää piristävällä finanssipolitiikalla. Suomessa finanssipolitiikka on ollut vuodesta 2012 lähtien kiristävää. Ruotsissa se on ollut selvästi elvyttävää. Suomen talouspoliittisessa keskustelussa tämä tosiasia on jäänyt miltei huomaamatta.

-No nyt en kyllä malta olla sanomatta: Mitäs minä olen kymmeniä kertoja sanonut. Siispä sanonkin sen nyt. Mitäs minä olen kymmeniä kertoja sanonut? Eli kiristämällä talouspolitiikkaa ja suomalla vain talouseliitille kasvavat ryöstämisen tulojen kasvattamisen mahdollisuudet, ei auteta kansantaloutta hitusen vertaa. Sen sijaan luodaan kurjalistoa, joka tappelee jokaisena päivänä saadakseen sille päivälle sen päivän elämiseen tarvittavat ainekset. Samalla viedään vähäisetkin elintason parantamisen mahdollisuudet tavalliselta työtä tekevältä kansanosalta, koska yhteiskunnan turvaverkon heiketessä yhä enemmän, jopa pienistäkin häirötekijöistä selviytymisistä, jää ostettujen toimien varaan. Mutta maata johtaa eliitti, joka voi itse hyvin ja jolle sosiaalinen syrjäytyminen ja heikko-osaisuus ovat vieraita ellei jopa täysin tuntemattomia. Eikä näytä tämän päivän meedioitakaan paljon liikuttavan eriarvoisuuden kasvu. Mutta mitäs, jos eriarvoistetut eivät itse enää tyydykään jatkuvaan päällesyljeskelyyn? Mitäs sitten? Minä vaan kysyn.

Ihan kohta olemme jälleen kerran selviytyneet edes jotenkin perjantaista ja 13:sta päivästä. Mutta uusia koettelemuksia saattaa tulla. Neljäs tasavalta syntyi Ranskassa ihan tasan 71 vuotta sitten tarkoituksenaan luoda vakautta ja järjestystä. Tuloksena oli mahtavaa epävakautta, mutta kerrankos eliitti erehtyy. Neljättä tasavaltaa ennen Ranskassa oli kolmas tasavalta. Mutta osaisitko arvata mikä seurasi neljännen tasavallan jälkeen? Ihan oikein! Viides tasavalta! Kaisu Leppänen oli yksi ihminen suviyössä. Toki monessa muussakin yössä, sillä hän eli 88 vuoden ikään asti. Tänään hänen syntymästään on kulunut 113 vuotta. Jorma Etto oli lehtimies, kirjastonhoitaja, kirjailija ja runoilija. Niin juu, hän oli myös suomalainen. Tänään Jorma olisi täyttänyt 86 vuotta ellei olisi uupunut viime vuonna. Heidi Puurula on oikeasti Vera omaa sukua Aikakone. Tai ainakin alkujaan lauleskellut on hän jotain semmoista. Heidi (vaiko Vera?) on kumminkin ihan nätti vaikka täyttääkin jo kunnioitettavat 46 vuotta. Ja mehän kohotamme maljamme perjantaille, Kaisulle, Jormalle ja Veralle! Mutta korkeintaan yksi kullekin!

Eihän meitä toisistamme erota?

Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä,

kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään,

sellainen, joka eksyy tieltä, huutaa rannalla

ja vastarannalla huutaa toinen samanlainen:

metsä raikuu, kaikuu, hongat humajavat.

 

Tuolta tulee suomalainen ja ähkyy, on tässä ja ähkyy,

tuonne menee ja ähkyy, on kuin löylyssä ja ähkyy

kun toinen heittää kiukaalle vettä.

 

Sellaisella suomalaisella on aina kaveri,

koskaan se ei ole yksin, ja se kaveri on suomalainen.

Eikä suomalaista erota suomalaisesta mikään,

ei mikään paitsi kuolema ja poliisi.


Kommentoi



 KEITÄ NE ON NE..?
10.10.2017 20:26

Suomen talous on tänä vuonna noin kolmen prosentin kasvussa, mutta ankeiden talousennusteiden vauhdittama kilpailukykysopimus siirtää sosiaaliturvan rahoitusta työnantajilta työntekijöille vielä useiden vuosien ajan. Ensi vuonna työttömyysturvan rahoituksessa tapahtuu noin 300 miljoonan euron suuruinen keikahdus palkansaajilta työnantajien hyväksi. Kilpailukykysopimuksessa sovittiin, että palkansaajien työttömyysvakuutusmaksua nostetaan 0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2018. Työnantajien keskimääräistä työttömyysvakuutusmaksua taas alennetaan samat 0,40 prosenttiyksikköä. Palkansaajilta peritään ensi vuonna 238 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna ja työnantajilta 385 miljoonaa euroa vähemmän. Hallituksen esityksestä ilmenee, että maksuosuuksien muutos vähentää valtion verotuloja ensi vuonna 35 miljoonaa euroa ja kuntien 57 miljoonaa. ”Talkoot”eivät jää tähän. Työntekijän työeläkemaksun nousu jatkuu vuoteen 2020.

-Talkoisiin pääsevät osallistumaan luonnollisesti myös työttömät. Koska työnantajat maksavat noin 385 miljoonaa vähemmän, täytyy myös työttömien osuutta vähentää. Ja kyllä sitä on monin toimenpitein vähennettykin. Karensseja on pidennetty, karenssiherkkyyttä on viritetty, työttömille on suorastaan laitettu ansoja, joilla ansaitsee itselleen työttömyyskorvauksettoman ajanjakson. Tuo työnantajille siirretty summa vastaa noin 43 000 peruspäivärahalla olevan työttömän vuosiansiota. Sitä paitsi, koska työttömät ovat laiskoja ja vain  työhaluttomia, on heidän peruspäivärahansa eteen oltava valmiina palkattomaan työhön ilman työntekijän työsuhdeoikeuksia, ilman loma- tai eläkeansaintaa, ilman työterveyshuoltoa ja ilman minkäänlaisia mahdollisuuksia oikeaan työsuhteeseen. Talkoilu on ihan kivaa, eikö vain? Eikö muka?

Keksin tässä juuri ihan hyvän idean saada jatkopesti seuraavissa kunnallisvaaleissa. (Oikeastaan lainasin ideaa yhdeltä toiselta vaaleihin valmistuvalta, jepjep.) Niin, mutta siihen tarvitsisin vielä avustavan henkilön, naisen, eikä liian vanhan. Jaa, mutta ikä ja ulkomuoto estävät tehokkaasti minua tekemästä tuollaista vaalitemppua. Tai, eihän sittenkään se ikä…jepjep. Aleksis veljellä oli seitsemän, mutta opiskelut eivät sujuneet, kirjansa eivät myyneet ja mielenterveyskin petti pahasti. No, me muistamme häntä tänään, sillä Aleksisin synnystä tulee kuluneeksi ihan tasan 183 vuotta ihan tänä päivänä. Claude Simon täyttäisi tänään 104, ellei olisi muuttanut toisiin ulottuvuuksiin 12 vuotta sitten. Claude tappeli rintamalla toisessa maailmansodassa ja sittemmin vastarintaliikkeessä meidän pääliittolaistamme, Adolfia vastaan. Meidän voittamattoman armeijamme urotyöstä huolimatta, Claude liittolaisineen voitti ja kirjoitti sen jälkeen Nobelin. Esko-Juhani Tennilä on pelannut jalakpalloa, kirjoittanut faktaa ja fiktiota, runoa ja proosaa, aikuisille ja lapsille. Lisäksi hän on politikoinut ja ollut terävä toimittaja ja muuten täyttää tänään 70 vuotta. Siispä ottakaamme Aleksisille, Claudelle ja E-J:lle

    Ja otettuamme sankareille samaistukaamme:

    Makeasti oravainen

    Makaa sammalhuoneessansa;

    Sinnepä ei Hallin hammas

    Eikä metsämiehen ansa

    Ehtineet milloinkaan.

 

    Kammiostaan korkeasta

    Katselee hän mailman piirii,

    Taisteloa allans’ monta;

    Havu-oksan rauhan-viiri

    Päällänsä liepoittaa.

 

    Mikä elo onnellinen

    Keinuvassa kehtolinnass’!

    Siellä kiikkuu oravainen

    Armaan kuusen äitinrinnass’:

    Metsolan kantele soi!

 

    Siellä torkkuu heiluhäntä

    Akkunalla pienoisella,

    Linnut laulain taivaan alla

    Saattaa hänen iltasella

    Unien Kultalaan.


Kommentoi



 SAALIS JAETAAN (VAIKKA EI) TASAN
04.10.2017 22:25

Yritystukien määrä on noussut viime vuosina, mutta tukea saaneiden yritysten lukumäärä on laskenut. Vuonna 2016 valtion talousarviosta maksettiin tukia elinkeinoelämälle yhteensä 4,136 miljardia euroa (3,265 miljardia euroa vuonna 2015). Tarkastus kohdistui yhteensä 12 erilaiseen yritystukeen, ja se kattoi neljänneksen vuonna 2016 maksetuista yritystuista. VTV:n mukaan yritystuet eivät saisi olla tukiautomaatteja silloin, kun muutakin rahoitusta on saatavissa. Valtionavustus ei ole tarpeellinen, mikäli hakija pystyisi rahoittamaan hankkeen tai toiminnan omalla rahoituksella tai omaan pääomaan rinnastuvalla muulla rahoituksella. VTV havaitsi ongelmia tukien tarpeellisuusharkinnassa. VTV havaitsi tarkastuksessaan säädösten vastaisia menettelyjä kuudessa eri yritystuessa sekä joitakin sisäisen valvonnan puutteita dokumentoinnissa. Nykyiset hallituspuolueet lupasivat vaalien alla yritystukiin leikkauksia, mutta toisin on käynyt. Samalla kun etuuksia ja palveluita karsitaan, yritystuet ovat tutkijoiden mukaan poliitikoille pyhä lehmä, johon ei haluta koskea. Yritysten nauttimat tuet jatkavat paisumistaan, vaikka osa niistä on todettu tehottomiksi. Haitallisten yritystukien osuus on kasvanut samalla, kun hyödyllisiä on leikattu.

-Pienipalkkaisten lomarahoja leikattiin, työntekijöiden sosiaaliturvamaksuja nostettiin, työttömien korvauksia on leikattu, lääkeomavastuuta lisätty ja opiskelijoilta on niistetty kaksin käsin. Nyt pitää kaikkien kärisä, vaikka on nousukausi, koska sitä seuraa joka tapauksessa laskukausi ja silloin kumminkin pitää kärsiä. Siis kaikkien pitää kärsiä, paitsi suuromistajien, jotka saavat lisää miljardeja (1 miljardi on 1000 miljoonaa eli 1000 000 000) eli lottovoittoja ropisee ison rahan omistajille valtion kassasta, mutta täytyyhän jonkun uhrautua! Ja jotta yhä useampi saisi luovuttaa yhä enemmän yhä harvemmille lahjoitetaan veronmaksajien keräämää omaisuutta suursijoittajille kiihtyvällä vauhdilla. Mutta katajainen kansa on tottunut syömään petäjäistä leipää, joten nyt siirretään rahat isompiin taskuihin. Olemmehan tästäkin hyvästä iloisia ja onnellisia, olemmehan? Kyllä kai olemme?  

Eläinten päivä on tänään. Eläinten päivästä alkaa myös Eläinten viikko, jota vietetään 4.-10. lokakuuta. Ensimmäistä Eläinten viikkoa vietettiin vuonna 1959. Voisimmeko olla inhimillisiä eläimille edes tämän viikon? Idän pikajuna starttasi ensi kerran 134 vuotta sitten. Idän pikajunalla (Orient Express) tarkoitetaan Pariisin ja Istanbulin välillä, 1880-luvulta aina vuoteen saakka 1977 kulkenutta yöpikajunaa. Buster Keaton täyttäisi (mutta ei tietenkään täytä) jo 122 vuotta. Buster oli mykkä koomikko, siis mykkä koska elokuvia ei osattu vielä äänittää. Mutta osasi Buster ohjatakin. Kalevi Kahra puolestaan esiintyi enemmän äänifilmeissä ja olikin aika karismaattinen niissä. Vaan ei ole Kalevikaan juhlimassa 90-vuotissynttäreitään. Sen sijaan Hannu Salama elää vahvasti ja täyttää 81 vuotta. Hannu on yksi merkittävimmistä kirjailijoista, mutta osaa olla tarvittaessa aika pirullinen. Silti otamme Busterille, Kaleville ja Hannulle, Hannulle vaikkapa vielä toisenkin!

Tulipahan ihan kesä mieleen:

Rantalava, juhannus

Hanurista valitus

kaikuu. Järveen päilyy illan kuulaus

Polku, koivu, yötön yö

Soittajan on raskas työ

Janatuisen jalka tangon tahtiin lyö

 

Onnen silloin Janatuinen saa

Jos vain milloin jatsi kajahtaa

Janatuinen onneton

kansan maun tähden on.

Tango syrjäytti jatsin poljennon

 

Janatuinen sielun möi

jatsille, ja jatsi söi

miehen, joka haitariaan näpelöi.

Blues soi omaperäinen

rytmi J. Janatuisen

Oma väri sointuihin myös vieraiden

 

Onnen silloin Janatuinen saa

Jos vain milloin jatsi kajahtaa

Janatuisen kauhistus

on tää kansan vaatimus:

”Soita, soita tango onhan juhannus.”

 

Nuotiossa hiiltyy puut

Tanssi päättyy, poistuu muut,

muttei rauhaa hanurin saa näppäinluut

Päättyi tungos tangojen,

nyt on hetki sininen,

hetki laulun Janatuisen sydämen

 

Onnen silloin Janatuinen saa

Jos vain milloin jatsi kajahtaa

Janatuinen yksin jää

Kun ei kukaan kuule enää

soittaa aamunkoittoon omaa sävelmää

 

(Kerran vielä pojat)

 

Janatuinen yksin jää

Kun ei kukaan kuule enää

soittaa aamunkoittoon omaa sävelmää


Kommentoi


©2017 layout210 - suntuubi.com